Blanka – Turunmaan kirjastoyhteistyö

Blanka on turunmaalaisten saaristokirjastojen perustama kirjastoverkosto, jonka perustamisen taustalla oli alueen kirjastojen palvelutason parantaminen.

Blanka on myös alueen kirjastojen yhteisen kirjastojärjestelmän nimi. Yhteinen järjestelmä on voinut tarjota merkittävästi laajemman ja monipuolisemman aineistotarjonnan mihin alueen yksittäisillä kirjastoilla olisi ollut mahdollisuus.

Blanka’an kuuluuvat Kemiönsaaren kunnan kirjastot (Taalintehdas, Kemiö, Västanfjärd ja Hiittinen) sekä Paraisten kaupungin kirjastot (Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Parainen). Blankaa hallinnoi johtoryhmä, johon kuuluu jokaisen kirjaston vastaava ja yhteistyön koordinaattori.

Blanka-yhteistyön piiriin kuuluu näin ollen Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin kahdeksaa kirjastoa, sivukirjastoja, kirjastovene, useampia lainausasemia, siirtokokoelmia kouluissa, palvelutaloissa ja yhteysaluksilla.

Taustaa

Vuoden 1994 alussa Turunmaan kirjastojen edustajat kokoontuivat verkostoituakseen.  Kirjastojen tietokoneistaminen oli välttämätöntä ja yhteistyötä pidettiin edellytyksenä sille, että pienet kirjastot suppeine henkilöstöresursseineen pystyisivät suorittamaan työnsä.

Opetusministeriö oli jo 1980-luvulla korostanut tietoteknologian merkitystä kirjastoille, ja 1990-luvulla yhteiskunnan kasvava tiedon tarve oli ilmiselvä. Valtiovalta käytti käsitettä Tieto-Suomi, ja esitti toivomuksen että kirjastojen tulisi kulkea kärjessä tietoyhteiskuntaa rakennettaessa.

Sivistysneuvos Etel Strömberg-Johansson Turun ja Porin lääninhallituksesta valittiin uuden verkostoyhteistyön, ”Kirjasto – saariston tietokeskukseksi”, kutsutun projektiryhmän puheenjohtajaksi. Projektiryhmään kuuluivat Turunmaan kirjastonjohtajat sekä kirjastonhoitaja Gerd Backman-Pettersson, Paraisten kaupunginkirjaston ATK-vastaava. Ryhmän sihteerinä toimi Carola Bryggman, Turun ja Porin lääninhallituksen sivistystoimen tarkastaja.

Järjestelmän valitseminen

Verkostoyhteistyön ensimmäisenä tehtävänä oli valita kirjastojärjestelmä, joka vastaisi Turunmaan kirjastojen tarpeita. Ohjelman tuli olla PC-pohjainen ja täysin kaksikielinen. Ainoastaan Paraisten kaupunginkirjasto oli silloin aloittanut kokoelmiensa tietokoneistamisen. Projektiryhmä teki opintovierailuja, ja kutsui järjestelmäntoimittajia esittelemään järjestelmiään. Ei ainoastaan kirjastohenkilökunnalle vaan myös lautakunnanjäsenille ja kuntien johdolle annettiin mahdollisuus tutustua eri järjestelmiin. Tarkan pohdinnan jälkeen päädyttiin Gemini Bibliotekiin. Paraisten kaupunki oli jo valinnut tämän järjestelmän, ja sitä käytti myös kirjastoverkosto Fredrika, joka on vastaavanlainen kirjastoyhteistyö Pohjanmaalla, ja koostuu 12 ruotsin – ja kaksikielisestä kunnasta.

Yhteinen tietokanta

”Kirjasto – saariston tietokeskukseksi” – projektin kustantamiseksi ja yhteisen tietokannan rakentamiseksi anottiin varoja opetusministeriöltä. Vuosina 1995–1997 avustusta saatiin ulkopuolista ohjaajaa varten. Projektiryhmä palkkasi kirjastonhoitaja Esko Sarion. Nyt aloitettiin kirjastojen koko aineistokokoelmien rekisteröinti, työ joka koki vuosituhannen vaihtumisen, ja valmistui vasta 2004. Vuonna 1995 perustettiin yhteinen tietokanta Paraisille. Tietokantasopimus tehtiin vuonna 1996 ja sen allekirjoittivat kaikkien kahdeksan kunnan kunnanjohtajat. Kustannukset tietokannan ylläpitämiseksi jaetaan kuntien välillä suhteutettuna asukaslukuun.

Nimi verkostoyhteistyölle

Yhteistyön julkistamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi turunmaalaisten keskuudessa kaikissa kunnissa järjestettiin nimikilpailu vuonna 1995. Yli 300 nimiehdotuksen joukosta johtoryhmä valitsi nimen Blanka, joka symboloi kirjastojen yhteyttä menneeseen ja myyttiseen, myös tänä tietotekniikan aikakautena. Nimi muistuttaa myös meitä ainutlaatuisesta luonnostamme, joka niin vahvasti antaa leimansa alueen elinkeinoille ja kulkuyhteyksille. Tarun mukaan Gullkrona-niminen ulappa on saanut nimensä kuningatar Blankan annettua eräällä matkallaan itään kruununsa vajota aaltoihin – ulappa oli kauneinta mitä hän oli nähnyt.
Kun verkostoyhteistyö oli saanut nimen, alettiin miettiä omaa logoa käytettäväksi yhteisessä kirjastokortissa, esitteessä ja muussa tiedotusaineistossa. Graafikko Joonas Sirviö sai tehtäväkseen suunnitella Blanka-logon.

Epävirallinen mutta tehokas hallinto

Kun verkosto oli luotu, perustettiin kirjastojen johtajista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä päätti, että puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan, ja että kirjastonjohtajat vuorottelevat puheenjohtajana. Siten kaikki kirjastot, Iniötä lukuun ottamatta, on menestyksekkäästi sitoutettu kehittämiseen ja jatkuvaan yhteistyöhön. Alussa Esko Sario toimi johtoryhmän sihteerinä. Vuonna 1997 johtoryhmä anoi opetusministeriöltä varoja ryhmän sisäistä koordinaattoria varten. Kirjastonhoitaja Gerd Backman-Pettersson valittiin koordinaattoriksi. Hän toimii opetusministeriön rahoituksella Blankan hyväksi yhden päivän viikossa oman toimensa ohella. Hän on myös johtorymän sihteeri, ja tarvittaessa työvaliokunnan (TV) koollekutsuja. Vuosittain valittava työvaliokunta on pienempi kuin johtoryhmä, ja näin ollen nopeammin kokoonkutsuttavissa. TV`a voidaan tarvittaessa kasvattaa muilla henkilöstöön kuuluvilla henkilöillä, joilla on ajankohtaiseen kysymykseen tarvittava asiantuntemus. TV valmistelee kysymyksiä jotka viedään johtoryhmälle päätöksentekoa varten.
Vuonna 1996 johtoryhmä valitsi Korppoon kirjastonjohtajan Monika Holménin Blankan ekonomiksi ja Blankan taloutta on hoitanut Korppoon kunta.

Järjestelmäkysymykset ja IT-sopeuttaminen

Työvaliokunta kokoontui ahkerasti 1990-luvun loppupuolella mm. laatiakseen yhteisiä manuaaleja. TV`n tehtäviin kuului myös perehtyminen uusiin standardisointi- ja luettelointiohjeisiin.

Useimmat Blanka-kirjastot joutuivat vaihtamaan luokitusjärjestelmää. Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnankirjastot olivat rakennusvaiheessa valinneet ruotsalaisen luokitusjärjestelmän SAB`n, joka perustuu aakkosiin, kun taas enemmistö Suomen kirjastoista käyttää muunnelmaa Deweyn desimaaliluokitusjärjestelmästä. Nyt kaikki Blankakirjastot käyttävät desimaalijärjestelmää.

Turunmaan kirjastot ovat olleet yhteistyössä sekä laitteiston että ohjelmiston hankinnassa, ja päättivät myös yhteisesti ostaa luettelointitietoja sisältäviä taustarekistereitä Blanka-kirjastojen yhteiseen käyttöön. Aineistokokoelmien rekisteröinnin helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi kirjastojen välillä tehtiin työnjako, ja vuonna 1997 kaikki Turunmaan kirjastot olivat viimein modeemin kautta kytkettyinä yhteiseen Blanka tietokantaan.  Skärgårdsnoden, jota ei enää ole olemassa, käytettiin aluksi luettelotietojen siirtoa ja eri kirjastojen aineistotietojen talletusta varten.

Tiedostojen siirtoon käytettiin ostopalvelua. Tänä päivänä luettelotiedot lähetetään sähköpostina, ja vuodesta 2001 tiedostojen siirron hoitaa Blankan koordinaattori. Tietokanta päivitetään kerran viikossa kunnes siirrytään online-järjestelmään. Blankakirjastojen väliset lainat hoidetaan helposti yhteisen tietokannan kautta.

Blanka Internetissä

Vuonna 1998 Blankan kotisivut julkaistiin ja luettelo tuli haettavaksi Internetissä.
Blanka toimi vuoteen 2005 Kustnetin palvelimella Pietarsaaressa. Yhteinen tietokanta päivitettiin huhtikuuhun 2005 saakka kerran viikossa, kun taas Blanka Internetissä päivitettiin kerran kuussa. Huhtikuussa 2005 Blanka Internet siirtyi Paraisten kaupungin palvelimelle, ja luettelo on nyt online – käyttäjät voivat itse Internetin kautta tarkistaa aineiston sijainnin ja saatavuustiedot. Lainaajat voivat myös tehdä varauksia ja jatkaa lainojaan verkon kautta.  Blankan osoite on  www.blanka.fi .

Tietokonelainaus

Tietokonepohjainen lainaus alkoi Paraisilla 1997 ja käsittää tällä hetkellä kaikki Blanka kirjastot.
Viimeiseksi sen piiriin tuli Iniö vuoden 2010 alusta. Vuonna 2000 kirjastoille luotiin yhteiset säännöt, ja Blanka-kirjastot ottivat käyttöönsä yhteisen kirjastokortin. Vuonna 2007 kirjastojen asiakasrekisterit yhdistettiin.

Erikoistuminen ja muut yhteistyöalueet

Blanka-yhteistyö on jatkuvassa muutoksessa. Uudet ideat syntyvät, niitä kokeillaan, ja ne liitetään yhteistyöhön kun tarvetta esiintyy. Jo ensimmäisenä vuotena erikoistumisesta hankintojen suhteen keskusteltiin. Nyt jokaisella kirjastolla on yksi tai useampi vastuualue, jonka seuranta on erikoisen tärkeää, ja joka asetetaan etusijalle aineiston hankinnassa. Erikoistuminen on osin vaikeasti toteutettavissa, mutta se on edellytys yhteisen aineistokokoelman kehittämiseksi niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa erilaisiin alueellisiin tarpeisiin. Erikoistumisen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, varsinkin nyt kun Blankan oma logistiikka toimii säännöllisesti.
Vuonna 2004 Blanka käynnisti Nauvon kirjastonjohtaja Eva Myrbergin aloitteesta logistiikkakokeilun, joka osoittautui niin toimivaksi että siitä tehtiin pysyvä ratkaisu kaukolainojen kuljettamiseksi. Kuljetus on ollut vuodesta 2009 Länsi-Turunmaan kaupungin hallinnoimaa.

Vuosina 2008–2009 Länsi-Turunmaan kaupunginkirjastolla oli projekti,
jossa selvitettiin mahdollisuuksia laajentaa kirjastovenetoimintaa koko Länsi-Turunmaan alueelle. Projektin rahoittajana oli opetusministeriö. Projektin tuloksena oli, että Houtskarin, Nauvon ja Iniön kirjastot alkoivat kierrättää kirjalaatikoita yhteysaluksilla. Eva Lettinen Iniöstä on kirjoittanut raportin toiminnasta.

Blanka on nimennyt työryhmän pohtimaan yhteisiä linjoja ja toisaalta erikoistumista aineistovalintojen, varastoinnin ja aineiston poistojen suhteen.

Seminaarit ja jatkokoulutus

Keväällä 1995 järjestettiin seminaari Esko Sarjon aloitteesta. Keskustelut osoittivat, että Blanka-yhteistyötä voitaisiin edelleen laajentaa. Siitä lähtien ajankohtaisista asioista on järjestetty useita seminaareja. Syksyllä 2001 Blanka anoi varoja opetusministeriöltä seminaaria varten yhdessä Pohjanmaan Fredrika verkoston kanssa. Fredrikalla on sama ohjelmantoimittaja kun Blankakirjastoilla.

Seminaarin aiheena oli “Tulevaisuus käsissämme?” ja käsitti yhteistä kirjastojärjestelmää koskevia kysymyksiä, sen kehitysmahdollisuuksia ja selviytymistä kilpailussa Suomen muiden kirjastojärjestelmien kanssa. Seminaari järjestettiin Dragsfjärdissä syyskuussa 2002 ja jatkoa seurasi Kristiinankaupungissa toukokuussa 2005. Vuonna 2008 Nauvossa järjestettiin seminaari ”Samarbete-i våra händer?”.  Järjestelmäntuottaja Abilitalla on merkittävä rooli seminaareissa. Pienellä ohjelmatuottajalla voi olla vaikea kilpailla nopeassa teknisessä kehityksessä, mutta läheinen kontakti asiakkaisiin, ja asiakkaan vaikuttamismahdollisuudet ovat suuri hyöty. Siksi on tärkeää, että Fredrika- ja Blanka-verkostot tukevat toisiaan, ja että niillä on jatkuva yhteistyö järjestelmäkysymyksissä. Verkostoilla on yhteistyötä myös muissa asioissa.
Blanka järjestää yhteistä koulutusta henkilökunnalleen, ja aina ainakin yksi Blankan henkilökunnasta osallistuu muiden järjestämille, Blankalle tärkeille kursseille.

Henkilökunta – yhteistyön resurssi

Blanka pyrkii käyttämään hyväkseen henkilökunnan erikoisosaamista, jotta siitä olisi hyötyä kaikille kirjastoille. Täten esim. kirjastovirkailija Leena Uotila ja kirjastonhoitaja Gerd Backman-Pettersson toimivat tukihenkilöinä, kun muut kirjastot siirtyivät ATK-lainaukseen. Houtskärin kirjastonjohtaja Monica Keinonen hoiti yhteisten kirjastokorttien tarjouskyselyn ja tilaamisen. Kirjastovirkailija Harriet Breider Dragsfjärdistä teki kirjastokortteja varten luonnokset, lähtökohtanaan Joonas Sirviön logo. Hän on laatinut myös Blankan ensimmäisen esitteen. Hän vastaa myös vuotuisen toimintakertomuksen sekä muiden ulkoiseen jakeluun tarkoitettujen tekstien kääntämisestä.   Mikaela Johansson Korppoosta on yhteistyössä johtoryhmän kanssa koonnut Blankan strategian.

Vuonna 2007 Blankan strategia päivitettiin. Tähän päivitykseen sisältyi hallintomalli, jonka johtoryhmä oli työstänyt yhdessä valt. maist. Arja Nikkasen kanssa. ”Blanka-kirjastojen hallintomalli kuntaliitosten jälkeen” esiteltiin koko henkilökunnalle, ja hyväksyttiin Kasnäsissä helmikuussa 2008.

Blankan yhteistyö koulujen kanssa on myös esimerkki siitä, miten henkilökunta toimii yhteisenä resurssina.

Kirjavinkkaus kouluissa – yhteinen panostus

1990-luvun loppupuolella tuli raportteja Suomen koululaisten huonontuneesta lukutaidosta. Opetusministeriö antoi kirjastoille mahdollisuuden anoa varoja lukemisenedistämisprojekteja varten. Blankalle myönnettiin varoja kirjavinkkausta varten kouluissa.
Vuonna 1999 Stavangerissa järjestettiin pohjoismainen lastenkirjallisuudenkonferenssi. Blankan henkilökunnasta kaksi, Helena Järnström, Parainen, ja Kristina Hakola-Wass, Dragsfjärd, osallistuivat konferenssiin. He aloittivat Blankan kirjavinkkausprojektin, kirjastonhoitaja Helena Järnström kirjavinkkasi Paraisten ja läntisen Turunmaan kouluissa ja kirjastovirkailija Kristina Hakola-Wass Kemiönsaaren kouluissa.
Keväällä 2004 kaikki kolme Kemiönsaaren kirjastojohtajaa kirjavinkkasivat Kemiönsaaren ala-asteissa, Maj Söderman Västanfjärdin kahdessa koulussa, Karolina Zilliacus luokissa 1-4 yhteensä kahdeksassa koulussa Kemiössä ja Dragsfjärdissä ja Carita Forsman-Rudels samojen koulujen luokissa 5-6. Kirjavinkkausta edelsi ryhmä teatterista kiinnostuneita nuoria, jotka kouluissa havainnollistivat kohtauksia tunnetuista lastenkirjoista. Kirjavinkkareiden vierailut muutama viikko myöhemmin aloitettiin keskustelulla kirjasketseistä. Samana keväänä Freja Rudels, kirjallisuudenopiskelija, Åbo Akademi, vieraili Kemiönsaaren yläasteilla esittelemässä ajankohtaisia nuorisokirjoja.
Helena Järnström on jatkuvasti vieraillut Paraisten ja läntisen Turunmaan kouluissa. Tiina Viik, kirjastotoimenjohtaja, Parainen, on Allu-käsinuken kanssa vieraillut Turunmaan suomenkielisissä 1-3 luokissa. Vuonna 2004 tunnettu kirjavinkkaaja Marja-Leena Mäkelä vieraili suomenkielisissä kouluissa Korppoossa ja Nauvossa.
Blanka-kirjastot ovat myös järjestäneet kirjailijavierailuja sekä ruotsin- että suomenkielisissä kouluissa. Varoja vierailuja varten on saatu paitsi opetusministeriöltä, myös Svenska kulturfondenilta, Konstsamfundetilta ja Länsi- Suomen lääninhallitukselta.  Lasten- ja nuortenkirjailijoita on kutsuttu sekä Ruotsista että Suomesta, monasti yhteistyössä Turun kulttuuritoimiston kanssa. Vierailleista kirjailijoista voidaan mainita Katarina Mazetti, Cannie Möller, Mikael Engström, Åsa Lind, Kari Levola, Eppu Nuotio ja Markus Majaluoma.
Svenska kulturfondenin rahoittaman ”Bittis”-projekti käynnistettiin lukuharrastuksen lisäämiseksi ja tiedonhaun tukemiseksi kouluissa. Projektin piiriin kuului muutamia suomenruotsalaisia esikouluja. Näihin kouluihin hankittiin Gemini-kirjastojärjestelmä, koulukirjastojen aineisto käytiin läpi ja luetteloitiin.  Projektissa oli mukana kolme turunmaalaista koulua: Kyrkbacken Nauvosta, Skräbböle Paraisilta ja Taalintehtaan keskuskoulu. Kyseisten kuntien kirjastojen henkilökunta oli apuna näiden koulukirjastojen kehittämisessä.

Projekti ”Vapauttakaa kirjat” vuosina 2005–2007 rakentui kansainvälisen ”Bookcrossing”-idean ympärille. Idean kehittäjä Tiina Viik esitelmöi projektista eri tahoilla muun muassa pohjoismaisen PR-yhdistyksen seminaarissa Eskilstunassa 2005.

Kuntaliitoksien yhteydessä 2009 Blanka-kirjastot tuottivat yhteisen nukketeatteriprojektin ”Turunmaalainen sukukronikka, Verinais Fågelbajs!”. Nukketeatterin keinoin kielikylpyideaa hyväksikäyttäen pyrittiin hälventämään paikallisia ennakkoluuloja vahvistamaan yhteenkuuluvuutta Turunmaalla. Projekti toteutettiin Svenska kulturfondenin varoin.

Alueelliset yhteistyökumppanit

Vuonna 1996 Dragsfjärdin kunnankirjasto käynnisti yritystietopalvelun Turunmaan yrittäjille yhteistyössä Turunmaan Seudun edeltäjän Saaristomeren kehityskeskuksen kanssa. Projektia rahoitti aluksi opetusministeriö ja sen jälkeen Varsinaissuomen kehittämiskeskus ja lopuksi TE-keskuksen alainen 5b projekti. Monet pienyrittäjät olivat vailla tietokonetta, tai heillä ei ollut kokemusta niiden käytöstä. Projektivastaava, Harriet Breider Dragsfjärdin kunnankirjastosta vieraili yrittäjätilaisuuksissa ympäri Turunmaata, ja kaksi kertaa Dragsfjärdin kunnankirjasto toimi isäntänä Kemiönsaaren yrittäjätapahtumille. Tiedonhakuja suoritetaan edelleen yrittäjille mutta käytännössä yrittäjätietopalvelu, joka nyt on Dragsfjärdin kunnankirjaston budjetin alainen, tarkoittaa että Dragsfjärdillä on yrittäjäkirjallisuus yhtenä vastuualueena Blankassa.

Blankalle myös yhteistyö Turunmaan seudun kanssa on tärkeä tietoyhteyksien kehittämiseksi Blankakirjastojen kesken. Turunmaan Seutu isännöi SaaristoNet projektia joka jo kauan on toiminut parempien ja nopeampien yhteyksien puolesta Turunmaan kuntien välillä. Mebbiä on käytetty intranetin tavoin Blankan pöytäkirjojen ja toimintakertomuksien tallentamiseksi.

Sisällöntuotanto verkolle

Opetusministeriö ohjaa pitkälti kirjastojen panostuksia tarjoamalla projektirahoja erityisiin tarkoituksiin. Blanka on kolmen vuoden ajan saanut varoja erikoisaineiston luettelointia ja indeksointia varten. Rahoilla on voitu palkata henkilökuntaa suorittamaan luettelointityö. Kiinnostus kotiseutukirjallisuutta kohtaan on Turunmaalla suuri. Kotiseutukokoelmat valittiinkin luetteloitavaksi ja indeksoitavaksi, jotta ne olisivat suku- ja kotiseutututkijoiden käytettävissä. Joillakin kirjastoilla oli nuorisoseurojen ja ammattiyhdistyksien koskemattomia lahjoituksia ja tallennettavia kokoelmia. Tiedot näistä kokoelmista löytyvät nyt tietokannasta. Musiikkikokoelmat ovat nyt myös käytettävissä tämän rahoituksen avulla.

Blankan kasvot ulospäin

Vaikka Blanka on pieni verkosto, on se herättänyt kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Blankalla on vuosien mittaan ollut ja on edelleen edustajia monessa työryhmässä ja johtokunnassa. Blanka on kutsuttu moneen konferanssiin ja seminaariin kertomaan toiminnastaan.
Vuonna 1995 Blanka esiteltiin NORDBOK-kurssilla ”Pohjoismaiden kuntien yhteinen kansankirjastotyö” Tampereella.
Vuonna 1998 ryhmä pohjoismaisia kulttuurijohtajia vieraili kirjastoissa Paraisilla, Nauvossa ja Korppoossa tutustumassa verkostoyhteistyöhön.
Saman vuoden elokuussa Blanka sai mahdollisuuden yhtenä kolmesta ATK-projektista esittäytyä IFLAn konferenssissa Amsterdamissa. Maj-Len Backlund, Paraisten kaupunginkirjaston silloinen johtaja, kertoi Blankasta vuosittain kokoontuvassa kansainvälisessä kirjastokonferenssissa.
Vuonna 1999 Blankassa vieraili Gates Library Foundation’n edustaja Carol A. Erickson. Rahasto kustantaa mm. amerikkalaisten kirjastojen ATK-kehitelyä ja etsi malleja jatkuvalle yhteistyölle. Samana vuonna Scandinavian Public Library Quarterly aikakauslehdessä julkaistiin kirjastonhoitaja Gerd Backman-Petterssonin kirjoittama artikkeli. Vuonna 2000 Ruotsin Rättvikistä vieraili kirjasto- ja kulttuurihallinto Paraisilla tutustuen Blankan ja seuraavana vuonna Parainen sai vieraakseen kirjastonhoitajia Gävleborgin läänistä.
Keväällä 2001 Finlands svenska biblioteksförening ja Suomen kirjastoseura järjesti opintomatkan Etelä-Afrikkaan mm. paikallisen kirjastoseuran LLASAn kutsusta. Blankaa esittelivät seurojen yhteisessä University of Western Cape- seminaarissa Dragsfjärdin kirjastonjohtaja Carita Forsman-Rudels ja kirjastonhoitaja Kristina Boström Paraisten kaupunginkirjastosta.
Vuonna 2002 Blankalle myönnettiin Turunmaan kulttuurineuvoston kulttuuripalkinnon. Palkintoa arvostettiin suuresti ja pidettiin tunnustuksena siitä että Blanka on saavuttanut tunnustetun aseman alueellaan.

Kun oli kulunut 150 vuotta siitä, kun ruukin patruuna Walter Ramsay ja hänen vaimonsa Emmy olivat perustaneet Dragsfjärdin ensimmäisen kirjaston, luotiin kulttuuripalkinto ” henkilölle tai ryhmälle, joka on merkittävästi vaikuttanut kirjastotoiminnan kehittämiseen tai/ja muutoin edesauttanut ja tukenut lukemista ja sivistystä Turunmaalla”. Blankan johtoryhmä valitsee palkinnonsaajan joka toinen vuosi. Ramsay- palkinto on 2000 euron suuruinen. Rahastoa hallinnoi Kemiönsaaren kunta. Rahaston lahjoittajia ovat: Ovako Wire Oy Ab, Björkboda lås Oy Ab ja Konstsamfundet. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran Dragsfjärdin kirjaston 150-vuotis-juhlissa kesäkuussa 2006.

Vuonna 2007 Gerd Backman-Pettersson kertoi Blankan toiminnasta Liettualaiselle tietotekniikan asiantuntijaryhmälle. Esitelmä on osa case study´a , jonka Region Åboland on tehnyt EU´lle (Blanka – one library database for eight local municipal libraries).