Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö

Kahden maailman tytto

– Voit paeta kotoasi, mutta et koskaan pääse pakoon sukuasi. Meitä on kaikkialla –

Kahden maailman tyttö on hienosti kirjoitettu kirja, joka kertoo nuoren naisen taistelusta vapautensa puolesta, omaa perhettään ja sukuaan vastaan. Se miten vaikeaa perheestä on päästä eroon, kun perhe koostuu vahvoista kurdistanilaisista miehistä, jotka tekevät mitä tahansa, vaikka tappavat, jotta oma kunnia säilyisi. Kirja ei käsittele suvaitsevaisuutta, josta on tullut suosittu aihe kirjallisuudessakin vaan tässä kirjassa pääaiheena on kunniaväkivalta, kuten edellä mainitsin.

Kirjan päähenkilö, Tara, on juuri täyttämässä 18 ja aviomiestä etsitään hänen synnyinmaastaan. Tara on aina kammonnut ajatusta siitä, että hänet naitettaisiin itseään kymmeniä vuosia vanhemmalle miehelle, ja kun matkaa kotimaahan aletaan suunnitella, rupeaa Tara kapinoimaan. Taustalla on jo lukuisat, jokaviikkoiset pahoinpitelyt, joiden syypäänä ovat Taran oma isä ja isoveli Alan. Syyt pahoinpitelyihin ovat mitättömiä suomalaissyntyisten kavereiden silmissä. Tara istumassa metrossa pojan kanssa, Tara syömässä lounasta ja miespuolinen tarjoilija tarjoaa kokiksen, Tara yli yhdeksään illalla kaverinsa luonsa tms. Ja sitten on Janne. Taran poikaystävä. Entinen, salainen, poikaystävä, jota Taran isoveli uhitteli ja jonka auton renkaat Alan puhkoi.

Neitsyyden todistaminen isälle lääkärikäynneillä on Taralle arkipäivää ja Jannen paljastumisen jälkeen tilanne kotona räjähtää käsiin ja kaikki muuttuu pahemmaksi. Kirja pääsee vauhtiin siinä kohtaa kun Taralle annetaan kaksi vaihtoehtoa. Joko hän kuolee hiljaisesti omassa huoneessaan lääkkeisiin, jotka Alan tälle toi, tai tämä kohtaa kuolemansa seuraavana aamuna veitsestä, jota pitelee Taran isä itse. Isän ja veljen mitta tuli täyteen Jannen paljastumisen jälkeen. Isän mielestä Tara on huora, jota kukaan itseään kunnioittava kurdimies ei haluaisi. Ja muut miehet isälle ei kelpaakaan. Helpoin tapa on siis tappaa koko tyttö. Tara yrittää lähettää samana iltana paperilennokkeja ikkunastaan, mutta kun kukaan ei saavu apuun, nielee hän lääkkeet ja menee nukkumaan tietäen kuolevansa yön aikana.

Kolme päivää myöhemmin Tara herää sairaalasta, jossa hänen turvahenkilönsä Iiris on häntä tapaamassa. Iiris kertoo että Taran pelastuminen oli vain minuuteista kiinni, ja että Taran isällä ja veljellä on lähestymiskielto Taraa kohtaan. Tara murtuu uutisista, sillä hänelle on aina opetettu että perhe on elämän keskikohta, oli kotona miten ankaraa tai vaarallista tahansa. Tara ymmärtää kuitenkin että kotiin ei ole palaamista, ja häntä viehättää ajatus vapaudesta, opiskelusta, matkustelusta ja ennen kaikkea oman miehen valitsemisesta. Silti häntä tulee aina seuraamaan se pelko että perhe löytää hänet.

Tara viettääkin kolme kuukautta salaisessa turvapaikassa eri paikkakunnalla. Hän tutustuu kuitenkin siellä työskentelevään kesätyöntekijään Lindaan, joka näyttää hänelle täysin uusia ja ennen kiellettyjä asioita elämästä. Tara kokee uudenlaisia tunteita, uusia ihmisiä kohtaan. Tunteita, joista ennen olisi rankaistu ja jotka olisi tukahdutettu. Kun kaikki vaikuttaa olevan täydellisimmillään, sattuu kaikista pahin asia. Hänet löydetään. Ja niin alkaa vaarallinen piilottelu ja tuttu pelko suvun läsnäolosta.

En ole itse aiemmin lukenut Marja-Leena Tiaiselta mitään, enkä kyllä joutunut pettymään ensimmäiseen valintaani. Kirja on mielenkiintoinen ja mukaansatempaava ja vaikka sävy on ahdistuneen nuoren näkökulmasta kerrottu, on kirja silti mielekästä luettavaa. Päähenkilö on positiivinen ja lukijalle avoin. Aihe ja kirjan ajatus ovat opettavaisia ja sellaisia, joita miettii ja muistelee vielä pitkään kirjan lukemisen jälkeenkin. Tiainen on onnistunut kirjoittamaan kirjan, joka istuu hyvin nuorten mieleen. Suosittelen kirjaa kenelle tahansa. Tämä aihe ei kuole koskaan.

– Jenni

Hae / varaa kirja: Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö